Näin varikset lensivät Näin varikset lensivät, yli Uralin tuoksujen, ohi Volgan juoksujen. Läpi tuhansien kesien, äärelle lukuisten vesien. Alla kasketut raiviot, kohta viljavat vainiot.

Näin varikset lensivät, joukoissa raivaajaväen, tullen rinteille Istunmäen. Jatkuipa suvun siemen, luona Variksenniemen. Kiinni suurvallan lunnaissa, katse Karjalan kunnaissa. 

Näin varikset lensivät, loisteessa taivaan ja kuun, länsitörmälle Pielisensuun. Näkyi maisemat aavat, eessä Selkien vaarat. Vaik’ painoi elämän taakka, jatkoi Sonkajaan saakka.

Näin varikset lensivät, kohti Suomemme rantaa, yhä liitomme kantaa. Siipein voima tuon tumman, vei halki Taipaleen, Summan. Näin jatkuu varisten lento, soi sävel kaunis ja hento.

© Ari Kolehmainen